Viime viikonloppuun huipentuneet vuoden 2010 budjettineuvottelut ovat viime aikoina työllistäneet Helsingin kuntapolitiikan kärkeä ja nyt suurimman pölyn laskeuduttua, ja kaupunginhallituksen hyväksyttyä neuvottelutuloksen, on aika ruotia tulosta ja tapahtumia hiukan.

Neuvottelut alkoivat historiallisessa tilanteessa, kun vuosia jatkunut talouskasvu on äkkiä muuttunut syväksi taantumaksi. Vuosina 2002-2009 kaupungin toimintamenot kasvoivat keskimäärin 6,3% eli yli 200 miljoonaa euroa vuodessa. Nykytilanteessa kaupungin verotulojen kertymän ennustetaan tippuvan noin 4% vuoteen 2010 vuoden 2008 tasosta ja kaupunginjohtajan budjettiesityksen arvion mukaan kaupungin lisävelan tarve nousee huikeaan 1,3 miljardiin euroon vuoteen 2012 mennessä, kolminkertaistaen Helsingin lainakannan. Puhumattakaan muista seurauksista, kuten akuutin kriisin jälkeen häämöttävästä työssäkäyvien määrän laskusta ja työelämän ulkopuolella olevien määrän kasvusta. Näistä lähtökohdista olisi voinut odottaa neuvotteluista varsin kriisitietoisia vaikka kaikki ryhmät olivatkin samaa mieltä siitä, että palveluiden leikkauksiin tai irtisanomisiin ei ole syytä turvautua.

Keväällä, jolloin myös SDP oli mukana sopimuksessa, tehdyn budjettiraamin 50m€ toimintamenojen leikkaus oli kaupunginjohtajan valmistelussa kutistunut 24 miljoonaan euroon. Näistä lähtökohdista neuvotteluihin lähdettiin.

Budjettineuvotteluja vaikeuttivat alusta alkaen SDP:n vaatimukset kunnallisveron 1%-yksikön korotuksesta (+110m€) ja näiden rahojen käytöstä moniin tarkasti tai vähemmän tarkasti eriteltyihin kohteisiin, kuten HUS:n toimintaan. Yhteensä SDP esitti noin 98-105m€ menonlisäyksiä budjettiesitykseen keskellä talouskriisiä. Tämä mittakaava menonlisäyksille oli aivan omaa luokkaansa muihin puolueisiin verrattuna.

Lauantaina 10.10. SDP ilmoittikin, päivää ennen ennakoitua budjettineuvotteluiden päätöspäivää ja ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen, lähtevänsä budjettipöydästä. Viralliseksi syyksi demarit ilmoittivat HS:n sivuilla toimeentulomenojen alibudjetoinnin, mutta toimeentulomenojen ollessa lakisääteisiä menoja jotka kunta joka tapauksessa joutuu maksamaan, on tämä syy helppo kyseenalaistaa. Vieläpä kun pöytään jääneet puolueet korottivat lopulliseen budjettiin toimeentulotuen menoja 20m€ ensi vuoden ennusteen mukaan ja erottivat tämän kohdan budjetissa omaksi momentikseen (jolloin se ei ylittyessäänkään leikkaa muita sosiaalitoimen menoja). Todellisuudessa SDP oli ottanut tavoitteekseen 1% kunnallisveron korotuksen ja kun muiden mielestä veronkorotus on äärimmäinen keino, jonka aika ei ole ainakaan vielä, lähtivät demarit oppositiopolitiikan tielle.

Tästä eteenpäin neuvottelut etenivät nopeasti ja hyvässä hengessä. Lopulliseen budjettiin puolueet lisäsivät toimintamenoja noin 40m€, joka kohdistui esimerkiksi palvelusetelihankkeeseen (1m€), mielenterveyspalveluiden vahvistamiseen (1,5m€), vanhusten hoivaan (budjetissa yhteensä noin 200 lisäpaikkaa), päihdehuoltoon (2,3m€), päivähoitoon (+500 lasta, 5m€), lastensuojeluun (noin 100 lisäpaikkaa sijaisperheissä ja laitoksissa), perheneuvolan ennaltaehkäiseviin palveluihin (1m€), toimeentulotukeen (20m€) ja työllistämistä tukeviin toimenpiteisiin (+7,5% eli 3m€). Lisäksi asukaspysäköintimaksuja päätettiin korottaa noin 100 euroon kuukaudessa ja yleistä kiinteistöveroa nostettiin 0,1%. Investointien osalta energiatehokkuuden edistämiseen korjausrakentamisessa varattiin +2m€, pyöräteihin +2m€ ja leikkipuistoihin +2m€. Lopullisessa budjettisovussa olivat mukana kaikki puolueet demareita ja kommunisteja lukuun ottamatta.

Budjettineuvotteluiden lopputulosta voi taantuman keskellä luonnehtia elvyttäväksi (investoinnit budjetissa yli 700m€), sosiaalisesti oikeudenmukaiseksi, työllisyyttä tukevaksi sekä ilmastonmuutoksesta huolta kantavaksi. Allekirjoittanut on tyytyväinen myös asukaspysäköintimaksun korotukseen.

Viikonloppuna tapahtuneella muutoksella on kiistämättä vaikutuksia myös laajemmin kuntapolitiikan kentällä. Kokoomus johtaa toimintaa kaupungissa jatkossakin vahvalla otteella, mutta yhteistyön hengessä. Kuitenkin vihreillä on nyt mahdollisuus osoittaa kykynsä rakentavaan yhteistyöhön demareiden tehdessä oppositiopolitiikaa. Vihreät tosin ovat viime aikoina kipuilleet sisäisten erimielisyyksien kanssa vihreiden kaupunginhallitusedustajien puoltaessa useita päätöksiä, jotka vihreiden valtuustoryhmässä vallalla oleva vasemmistosiipi on sittemmin valtuuston käsittelyssä kaatanut. Oman ripauksensa uuteen keitokseen tuonee myös Vasemmistoliitto, joka osallistui budjettineuvotteluihin nyt ensimmäistä kertaa miesmuistiin.