Helsingin kaupunki on, monien muiden kuntien tavoin, valtavien taloudellisten haasteiden edessä tulevina vuosina, kun taantuman lasku tulee maksettavaksi. Samaan aikaan työelämässä olevien helsinkiläisten määrä laskee ja eläkeläisten määrää kasvaa. Olemme kaupungin talouden näkökulmasta tilanteessa, jossa meidän on pakko etsiä tapoja turvata laadukkaat, tasa-arvoiset ja saavutettavat hyvinvointiyhteiskunnan palvelut helsinkiläisille aikaisempaa pienemmällä rahamäärällä.

Palveluntuotannon eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten arviointi on kuitenkin usein haastavaa ja eri tuotantomallien vertailu Suomessa vielä lapsenkengissän. Ruotsissa useat kunnat ovat ottaneet käyttöön ns. Haaste-käytännön (Utmaningsrätt), jonka kautta kolmannen ja yksityisen sektorin toimijat voivat edistää palveluntuotannon eri vaihtoehtojen välistä laadun ja kustannusten arviointia. Britanniassa vastaava “Right to Challenge”-malli on vastaavasti otettu käyttöön lainsäädännön kautta.

Haaste-käytännön ajatuksena on se, että kolmannen tai yksityisen sektorin yhteisö voi esittää tietystä osasta kunnallista palveluntuotantoa kunnalle haasteen. Haasteen jättäjä esittää haasteessa yksilöidysti, miten kyseessä oleva palvelu tai sen osa voitaisiin tuottaa vallitsevaa tuotantomallia laadukkaammin ja/tai edullisemmin. Kunta on velvoitettu (1.) ottamaan haasteen vastaan, (2.) käsittelemään ja arvioimaan haasteen ja (3.) antamaan haasteeseen vastauksen.

Kunnalla ei ole velvoitetta mitenkään muuttaa omaan toimintaansa tai palveluiden tuotantotapaa. Kuitenkin eri mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja arvioitaessa haasteet ja niihin annetut vastaukset antavat arvokasta lisätietoa eri tuotantotavoista ja niiden mahdollisuuksista. Käytännössä Ruotsissa Utmaningsrätt on johtanut useilta osin palveluntuotannon hallittuun avautumiseen kilpailulle niin, että tehokkuus ja laatu ovat parantuneet. Tämä on tukenut myös yrittäjyyttä ja markkinoiden syntymistä uusille palvelusektoreille.

Haaste-käytännön ottaminen käyttöön Helsingissä voisikin edistää kaupungin ikiaikaisten palvelurakenteiden uudistumista, julkisen palveluntuotannon tehokkuuden paranemista tai vähintäänkin johtaa kustannustietoisuuden kasvuun kaupungin organisaation sisällä. Teinkin talousarvioaloitteen Haaste-käytännön selvittämisestä. Aloite etenee käsittelyyn vuoden 2011 talousarvion yhteydessä.