Tulevina vuosina Suomi ja Helsinki sen pääkaupunkina kohtaavat suuren haasteen vanhustenhuollossa nykyisten suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Huoltosuhteen heikkenemisen myötä vähenevien resurssien ja kysynnän kasvun yhtälö voidaan ratkaista vain palveluntuotannon tehostumisella ja rakenteellisilla uudistuksilla.
Helsingin painopisteenä on vuoden 2010 budjetissa sekä vuoden 2011 raamipäätöksessä, aivan oikein, ollut vanhusten hoivapalveluissa rakenteen kehittäminen laitosvaltaisista raskaista hoivapalveluista kohti kevyempiä hoivapalveluita sekä kotihoitoa. Kotihoitoon panostamisen tavoitteena on ollut se, että vanhukselle mahdollistettaisiin mahdollisimman pitkälle hyvä ja turvallinen elämä omassa kodissa.
Kuitenkin Helsingin kotihoidon palveluntuotannon tehokkuus on saanut vähemmän huomiota.
Kotihoidossa olennaisena tehokkuuden mittarina voidaan pitää työntekijöiden asiakkaiden luona viettämää, tuottavaa työaikaa. Helsingin kaupungin kotihoitokokeilun väliraportin (s.59) mukaan vuonna 2007 Helsingin kaupungin kotihoitotyössä työntekijän työajasta 44 % oli ns. välitöntä työaikaa, eli vanhuksen luona vietettyä aikaa. Välittömän työajan osuus oli laskenut aikaisemmasta noin 50%sta.
Tampereella Kotihoidon tuottavuutta ja laatua haluttiin vertailla myös yli eri palveluntuottajien ja tietyt yksittäiset kotihoidon alueet päätettiin antaa kilpailutuksen kautta pilottiprojektin (Kotitori-hanke) muodossa yksityisten palveluntuottajien hoitamiksi. Ulkoistukset toteutettiin väestövastuuperiaatteella. Hyvin pian ulkoistusten jälkeen kotihoidon työntekijöiden välittömän työajan osuus nousi ulkoistetuilla alueilla jopa 70 %iin aiemmasta noin 50 %sta. Osa tästä tuottavuuden noususta näkyi Tampereen kaupungille alhaisempina palveluntuotannon kustannuksina. Asiakastyytyväisyydessä tai palvelun laadussa ei havaittu merkittävää eroja kaupungin omaan toimintaan verrattuna.
Helsingin kaupungin kotihoidossa ei ole systemaattisesti arvioitu eri palveluntuotannon mahdollisuuksia.
Myös Helsingissä pitäisi selvittää mahdollisuudet kotihoidon palveluntuotannon tehostamiseen ja parhaiden käytäntöjen monistamiseen ilman, että palveluntuotannon laatu kärsii. Teinkin tähän asiaan liittyen valtuustoaloitteen kevätkauden viimeisessä valtuuston kokouksessa.